Tervetuloa tutustumaan Helsingin kaupunkikasvioppaan työkalupakkiin
Helsingin kaupunkikasviopas on kasvisuunnittelun työkalupakki, joka toimii innoittajana ja ideoiden lähteenä valittaessa kasveja Helsingin viheralueille. Oppaan näkökulma on Helsinki, sen rikas kasvi- ja kulttuurihistoria, kaupunkikuva ja tiivistyvän kaupungin aiheuttamat erityistarpeet, ja Helsingin oma tahtotila kaupungin rakennettujen viheralueiden kasvillisuuden kehittämiseksi.
Mihin Kaupunkikasvioppaan sisältö pohjautuu?
Kaupunkikasviopas pohjautuu pitkäaikaiseen ja laaja-alaiseen kokemukseen. Lajisuositukset on tehty paneutuen viheralan kasvitutkimukseen, kirjallisuuteen, Helsingin kasvilajikokeiluihin ja muihin käytännön kokemuksiin julkisilla viheralueilla Helsingissä, Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa. Suosituksia laadittaessa on tutustuttu myös kasvinterveys-, taimiaineisto- ja vieraslajilainsäädäntöön, Helsingin kaupungin erilaisiin linjauksiin ja ohjeisiin sekä valtakunnallisiin viheralan suosituksiin ja ohjeisiin (esimerkiksi KESY eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli).
Helsingin kaupunkikasviopas toteuttaa seuraavia kaupungin linjauksia ja tavoitteita
- Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021
- Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus (2009)
- Helsingin kaupunkipuulinjaus (2014)
- LUMO-ohjelma (2020).
Mikä Kaupunkikasviopas on ja mitä se sisältää?
Kaupunkikasviopas on päivittäiseen työskentelyyn tarkoitettu virtuaalinen työkalupakki, josta voi poimia erilaisia työkaluja kasvisuunnitteluun. Se on kuin keittokirja, josta eri hakusanoilla voi koostaa muunneltavia reseptejä ”kasviherkkujen Helsingin” tekemiseen. Kaikkien reseptien punaisena lankana on, että niiden avulla turvataan kestävän, elämyksellisen ja pitkäikäisen kasvillisuuden istuttaminen vaativaan helsinkiläiseen kasvuympäristöön, edistetään kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja varmistetaan Helsingille ominaisen kaupunkikuvan syntyminen ja säilyminen.
Kaupunkikasvioppaasta löytyy etenkin lajivalintasuosituksia sekä suositeltavat taimikoot julkisen kaupunkitilan eli puistojen, torien, aukioiden, katujen, teiden ja muiden rakennettujen viheralueiden kasvivalintoihin. Lajivalintasuositukset koskevat kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita. Haastavaa katuvihreän suunnittelua varten on oppaaseen koottu oma pakettinsa.
Oppaan pääsisältö on Helsingissä hyväksi havaitut kasvilajit ja niiden suositellut käyttökohteet. Lisäksi oppaassa listataan kasveja joita ei käytetä: haitallisia vieraskasveja koskeva osuus perustuu lainsäädäntöön ja siitä voi tarkistaa ne haitalliset vieraskasvit, joita ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin. Kasvinterveysriskien hallitsemiseksi oppaassa on muutamia Helsingin omia käyttörajoituksia.
Mitä Kaupunkikasviopas ei ole?
Opas ei käsittele kausikasveja ja luonnonmukaisten viheralueiden kasveja, joita ohjeistetaan omissa linjauksissaan: Kausikasvit Helsingissä – linjaukset ja teettäminen ja Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus. Myöskään ryhmäruusujen, nurmikoiden, peltojen ja niittyjen lajistoa ei löydy Kaupunkikasvioppaasta.
Kenelle Kaupunkikasviopas on tarkoitettu?
Helsingin Kaupunkikasviopas on tarkoitettu alan ammattilaisille, eikä se sisällä viheralan oppikirjoista löytyviä perustietoja. Kaupunkikasvioppaan tärkein kohderyhmä ovat rakennettujen viherympäristöjen suunnittelijat ja suunnittelun tilaajat, mutta se saattaa kiinnostaa myös asukkaita, päättäjiä ja opiskelijoita.
Milloin Kaupunkikasviopas on valmis?
Kaupunkikasviopas ei ole koskaan täysin valmis. Se päivittyy ja laajenee tarpeiden, tilanteiden ja lainsäädännön muuttuessa. Keskeneräiset osiot on merkitty ”tulossa”.
Tutustu myös Kaupunkitilaohjeeseen!
Kaupunkikasviopas opastaa ensisijaisesti kasvilajivalintojen tekemiseen. Kaupunkikasvioppaan pari on Helsingin Kaupunkitilaohje. Sen Kasvipaletissa ilmaistaan Helsingin kasvillisuuden tahtotila kaupunkikuvan sekä kaupunkitilojen näkökulmasta. Kaupunkitilaohjeen kasvillisuuskorteista löytyvät tarkemmat määrittelyt viidestätoista kasvipaletin osatekijästä, mutta ilman lajisuosituksia.
