Kurtturuusun tilalle
- Päivitetty: tammikuu 11, 2024
- Luotu: huhtikuu 9, 2020
Kurtturuusu (Rosa rugosa) ja sen valkokukkainen muoto (Rosa rugosa f. alba) on määritelty Suomessa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Niiden maahantuonti, myynti ja ostaminen sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Kurtturuusun kasvattaminen on kokonaan kielletty kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen. Kurtturuususta jalostettujen, useimmiten kerrannaiskukkaisten tarhakurtturuusujen (Rosa Rugosa-risteymät) istuttaminen sen sijaan on sallittu. Niiden kukinta-aika on yleensä yhtä pitkä kuin kurtturuusunkin.
Sisältö
Tarhakurtturuusu Rosa Rugosa-ryhmä ‘Pohjolan Kuningatar’.
Miksi kurtturuusua on istutettu paljon sekä julkisille että yksityisille alueille?
Koillis-Aasiasta Tyynen meren rannoilta kotoisin olevalla kurtturuusulla on paljon ominaisuuksia, jotka ovat tehneet siitä suositun. Kurtturuusu on kestävä ja tiheäkasvuinen. Se sietää tiesuolaa ja ajoittaista kuivuutta, minkä takia se menestyy jopa moottoritien keskikaistalla. Sen vahva juuristo sitoo tehokkaasti eroosioherkkiä luiskia ja piikkisyys estää läpikulkua. Kurtturuusu kukkii runsaasti ja pitkään. Sen tuoksuvat kukat paljastavat heteensä tarjoten pölyttäjille ravintoa vielä loppukesälläkin, kun muut kasvit ovat jo lopettaneet kukintansa. Kurtturuusun kiulukat ovat koristeellisia, mehevämaltoisia ja maistuvat linnuille. Lehdistö on terve ja raikkaan vihreä, syksyllä keltainen.
Rakennetussa ympäristössä kurtturuusun käytöllä on myös historiallinen näkökulma. Sitä on istutettu puutarhoihin jo 1800-luvun lopulla ja varsinaista kulta-aikaa kurtturuusu viettti 1960-luvulta 1990-luvulle, jolloin se oli valtavan suosittu massaistutuskasvi, sillä taimet olivat kaiken lisäksi halpoja.
Miten kurtturuusu hävitetään?
Kultturuusun ylivoimainen elinvoima ja leviäminen luontoon, erityisesti hiekkarannoille, suuriksi kasvustoiksi on syy, miksi sen kasvatus on jouduttu kieltämään. Kurtturuusu leviää sekä siemenistä että juurenpaloista, joten sen poistaminen voi olla vaikeaa ja kallistakin.
Kurtturuusuja voidaan hävittää nostamalla kasvit juurineen koneellisesti kasvualustasta. Maa-aines ravistellaan erilleen ja pensas oksistoineen ja juurineen käsitellään vieraslajijätteenä. Kurtturuusukasvusto voidaan leikata maan tasalle, ja sen päälle voidaan perustaa säännöllisesti leikattava nurmikko. Pelkät oksat ilman kiulukoita voidaan käsitellä kuten muutkin risut. Muutaman vuoden kuluttua nurmikosta voidaan tehdä istutusalue. Yksinkertaisimmillaan kurtturuusua voidaan leikata monta kertaa kasvukauden aikana, jolloin se vähitellen näivettyy.
Mitä kurtturuusun tilalle?
Kun kurtturuusun tilalle etsitään muita kasveja, tulee ensin pohdittavaksi, mitä kurtturuusun ominaisuutta halutaan korvata. Silloin kun halutaan kasvattaa ruusuja, valitaan tilalle toinen vaatimattomissa oloissa menestyvä ruusu. Kurtturuusun tilalle voidaan valita tarhakurtturuusulajike, toinen pensasruusulaji tai –lajike.
Korvaavat tarhakurtturuusut.
Osa tarhakurtturuusuista on todettu siemenettömiksi tai niukasti siementä tekeviksi, joten vaaraa niiden leviämisestä siemenestä ei ole. Seuraavat Helsinkiin suositeltavat tarhakurtturuusulajikkeet ovat nykytiedon perusteella turvallisia valintoja kielletyn kurtturuusun korvaajiksi:
- ’Katri Vala’
- ’Marie Bugnet’
- ’Pohjolan Kuningatar’ (yläkuvassa)
- ’Ritausma’
- ’Roseraie de l’Hay’
- ’Sointu’
- ’Therese Bugnet’
Korvaavat muut pensaslajit
Jos kurtturuusua korvaamaan halutaan kasvilaji, joka menestyy samanlaisissa olosuhteissa ja muistuttaa korkeudeltaan ja olemukseltaan kurtturuusua, valitaan 50-150 cm korkuiseksi kasvava, kuivalla ja aurinkoisella kasvupaikalla menestyvä, ilmastollisesti kestävä kukkiva lehtipensas. Korvaava laji voi olla myös jokin toinen pensasruusu. Kurtturuusua korvaavia lajeja löytyy puuvartisten kasvien peruslajiston hakutaulukosta hakemalla sanoilla kurtturuusun tilalle.
Tiheä kasvuatapa ja kohtalainen suolansieto on esimerkiksi valkolumimarjalla (Symphoricarpos albus var. laevigatus), norjanangervolla (Spiraea ‘Grefsheim’) ja muilla pensasangervoilla, suurikokoisilla pensashanhikkilajikkeilla (Dasiphora fruticosa) ja sini- ja rusokuusamalla (Lonicera caerulea ja L. tatarica). Eroosiontorjuntaan sopii maatuvan katekankaan käyttö yhdistettynä kasvillisuuteen. Hiekkamailla voidaan käyttää rantavehnää (Leymus arenarius), tyrniä (Hippophae rhamnoides) ja joitakin pajulajeja (Salix spp.) pikkutaimina tai pistokkaina. Läpikulkua estävät tehokkaasti happomarja (Beberis spp.) ja pensasruusut (Rosa spp.). Pölyttäjille kukintaa ja kukkien tuoksua tarjoavat niityt ja heteensä näyttävät ruusulajikkeet. Linnuille marjoja tarjoaa vaikkapa marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii).
Korvaavat aikakaudelle tyypilliset muut pensaslajit
Jos kurtturuusukasvustot halutaan esimerkiksi peruskorjauskohteessa korvata muulla aikakauteen sopivalla lajilla, valitse hakutaulukosta lajiehdotuksia valitsemalla kurtturuusun tilalle ja soveltuva aikakausi.
Miten käytän taulukon haku-toimintoa?
Sanahakukenttä sijaitsee hakutaulukon oikeassa yläkulmassa. Voit hakea taulukossa esiintyvillä sanolla ja ryhmitellä taulukkoa esim. ominaisuuksien mukaisesti.
Hakuesimerkki: Hakusanalla “herkkukasvi” taulukko listaa kaikki herkkukasvit, jotka sisältyvät kategoriaan: kurtturuusun tilalle.
Useampia samanaikaisesti käytettyjä hakusanoja ei erotella pilkuilla.
Taulukko on päivitetty joulukuussa 2023. Päivityksessä tehdyt poistot on osoitettu taulukossa.
Voit tarvittaessa ladata tästä taulukon omalle koneellesi Excel-muodossa
Peruslajisto, puuvartiset
Tieteellinen nimi | Suomalainen nimi | Kasviryhmä | Saatavuus Suomesta | Ominaisuudet | Status Helsingissä | Suositukset | Käyttö katualueilla | Historiallinen käyttö |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A = hyvä saatavuus B = taimimäärät tai taimikoot pieniä C = ennakkotilaus tarpeen | - Suomessa luonnonkasvi - lievästi myrkyllinen - hyvin myrkyllinen - mesi- ja siitepölykasvi - tarkkailtava haitallinen vieraslaji - hedelmä- ja marjakasvi - kansallinen geenivara - FinE F2 | - Herkkukasvi - Helsingin tunnuskasveja - Arvokas harvinaisuus Helsingissä - Helsingistä lisäykseen otettu | - Käyttöä lisätään (*)suositeltava lisäyslähde - Siemenetön tarhakurtturuusu - Kurtturuusun tilalle | - Katupuuksi soveltuva - Ahtaaseen katutilaan - Liikennealueille sopiva pensas - Näkemäalueille sopiva pensas alle 70 cm - Myös kantavaan kasvualustaan - Suolaa sietävä | - Venäjän vallan ajan laji - Kartano- ja huvilakasvi - 1900-luvun alku - 1940-1950-luvut - 1960-1970-luvut - 1980-luku - 2000-luku |
|||
Berberis thunbergii | japaninhappomarja | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi, lievästi myrkyllinen | kurtturuusun tilalle | 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut, 1980-luku | |||
Caragana frutex | euroopanhernepensas | lehtipensas | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | 1940-1950-luvut | |||
Chaenomeles japonica | japaninruusukvitteni | lehtipensas | hedelmä- ja marjakasvi | kurtturuusun tilalle | ||||
Cotoneaster integerrimus | kalliotuhkapensas | lehtipensas | Suomessa luonnonkasvi, lievästi myrkyllinen, | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut | ||
Dasiphora fruticosa lajikkeet | pensashanhikki | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva, näkemäalueille sopiva | Venäjän vallan ajan laji, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut, 1980-luku | ||
Elaeagnus commutata | lännenhopeapensas | lehtipensas | kurtturuusun tilalle | 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | ||||
Forsythia ovata | koreanonnenpensas | lehtipensas | lievästi myrkyllinen | kurtturuusun tilalle | 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | |||
Forsythia x intermedia | komeaonnenpensas | lehtipensas | herkkukasvi | kurtturuusun tilalle | 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | |||
Lonicera caerulea | sinikuusama | lehtipensas | Suomessa luonnonkasvi, mesi- ja siitepölykasvi, lievästi myrkyllinen, | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut, 1980-luku | ||
Malus toringo var. sargentii | marjaomenapensas | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut, 1980-luku | ||
Prunus spinosa | oratuomi | lehtipensas | Suomessa luonnonkasvi | kurtturuusun tilalle | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | |||
Ribes aureum | kultaherukka | lehtipensas | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut, 1980-luku | |||
Rosa acicularis | karjalanruusu | lehtipensas | Suomessa luonnonkasvi, mesi- ja siitepölykasvi | (*) kotimainen, kurtturuusun tilalle | kartano- ja huvilakasvi, Venäjän vallan ajan laji | |||
Rosa blanda | kanadanruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | arvokas harvinaisuus Helsingissä | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | |
Rosa carolina | karoliinanruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | 1960-1970-luvut, 1980-luku | ||
Rosa 'Katri Vala' | tarhakurtturuusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | siemenetön tarhakurtturuusu, kurtturuusun tilalle | 1940-1950-luvut, 2000-luku | |||
Rosa majalis | metsäruusu | lehtipensas | Suomessa luonnonkasvi, mesi- ja siitepölykasvi | (*) kotimainen, kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, Venäjän vallan ajan laji, 1900-luvun alkupuolisko | ||
Rosa majalis 'Foecundissima' | mökinruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko | |||
Rosa majalis 'Tornedal' | tornionlaaksonruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvit, kansallinen geenivara | kurtturuusun tilalle | ||||
Rosa 'Marie Bugnet' | tarhakurtturuusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | siemenetön tarhakurtturuusu, kurtturuusun tilalle | 2000-luku | |||
Rosa 'Olkkala' | olkkalanruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi, FinE | käyttöä lisätään nykyisestä, (*)FinE, kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko | ||
Rosa 'Pohjolan Kuningatar' | tarhakurtturuusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi, FinE | arvokas harvinaisuus Helsingissä, | siemenetön tarhakurtturuusu, (*)FinE, kurtturuusun tilalle | Venäjän vallan ajan laji, kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | ||
Rosa 'Ritausma' | tarhakurtturuusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | siemenetön tarhakurtturuusu, kurtturuusun tilalle | 2000-luku | |||
Rosa 'Roseraie de l'Hay | tarhakurtturuusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | siemenetön tarhakurtturuusu, kurtturuusun tilalle | 1900-luvun alkupuolisko, 2000-luku | |||
Rosa Rugosa-hybridit | tarhakurtturuusut | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut | ||
Rosa spinosissima- hybr. 'Poppius' | suviruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi, FinE | (*) FinE, kurtturuusun tilalle | Venäjän vallan ajan laji, 1940-1950-luvut | |||
Rosa spinosissima 'Plena' | juhannusruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi, FinE | (*) FinE, kurtturuusun tilalle | kartano- ja huvilakasvi, Venäjän vallan ajan laji, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | |||
Rosa 'Splendens' | valamonruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi, FinE | (*) FinE, kurtturuusun tilalle | kartano- ja huvilakasvi, Venäjän vallan ajan laji, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1980-luku | |||
Rosa virginiana | kiiltoruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | 1960-1970-luvut, 1980-luku | ||
Rosa x malyi 'Kempeleen Kaunotar' | piharuusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvit, kansallinen geenivara | käyttöä lisätään nykyisestä, kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | ||
Rosa x mariae-graebneriae | marianruusu | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | 1960-1970-luvut, 1980-luku | ||
kansalliseen vieraslajiluetteloon 15.8.2023 siirtymäaika 15.8.2025 | ||||||||
Spiraea Billiardii-hybr. | rusopajuangervo | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | ||
Spiraea douglasii | punapajuangervo | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut | ||
Spiraea japonica 'Odensala' | loistoangervo | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi, FinE | (*)FinE, kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | |||
Spiraea salicifolia | viitapajuangervo | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | arvokas harvinaisuus Helsingissä | kurtturuusun tilalle | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko | ||
Spiraea x rosalba | mökinangervo | lehtipensas | mesi- ja siitepölykasvi | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, Venäjän vallan ajan laji, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut | ||
Symphoricarpos albus var. laevigatus | valkolumimarja | lehtipensas | lievästi myrkyllinen, | kurtturuusun tilalle | liikennealueille sopiva | kartano- ja huvilakasvi, 1900-luvun alkupuolisko, 1940-1950-luvut, 1960-1970-luvut, 1980-luku | ||
Weigela middendorfiana | keltakotakuusama | lehtipensas | arvokas harvinaisuus Helsingissä | kurtturuusun tilalle | 1940-1950-luvut | |||
Weigela middendorfiana 'Jouni' | keltakotakuusama | lehtipensas | FinE | (*) FinE, kurtturuusun tilalle |
'Katri Vala', voimakkaasti leviävä löytöruusu Helsingistä
Kanadalainen tarhakurtturuusulajike 'Marie Bugnet'
Latvialainen tarhakurtturuusulajike 'Ritausma'
Ihanasti tuoksuva, vanha tarhakurtturuusulajike 'Roseraie de l'Hay'
Suomalainen tarhakurtturuusujaloste 'Sointu'
Kanadalainen tarhakurtturuusulajike 'Therese Bugnet'
Lisätiedot ja -lähteet
Salminen, Annukka 2016. Kurtturuusulajikkeiden lisääntymiskyky. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos.