Tila: Luonnos

Köynnökset

Kukkivien köynnösten käyttöä lisätään. Köynnöskehikoiden värit ja materiaalit valitaan kaupunkikalusteohjeen mukaisesti.

Jos köynnöspilari-istutuksia perustetaan koville pinnoille, köynnökset voidaan istuttaa 1500 x 1500 mm:seen puiden istutuslaatikkoon.

 

Taulukko on päivitetty helmikuussa 2020.
Voit tarvittaessa ladata tästä taulukon omalle koneellesi Excel-muodossa

Köynnökset

Tieteellinen nimi

Suomalainen nimiSuositeltava kokoluokka:
30-50 cm
50-70 cm
70-100 cm
Actinidia kolomiktakiinanlaikkuköynnös50-70
Aristolochia macrophyllapiippuköynnös50-70
Celastrus orbiculatuskelasköynnös50-70
Clematis alpina-hybriditalppikärhö30-50
Clematis tanguticakiinankeltakärhö30-50
Clematis viticellaviinikärhö30-50
Clematis isokukkaisetkärhöt50-70
Hydrangea anomala var. petiolarisköynnöshortensia50-70
Lonicera caprifoliumtuoksuköynnöskuusama50-70
Lonicera periclymenumruotsinköynnöskuusama50-70
Lonicera x browniitulikuusama50-70
Parthenocissus insertasäleikkövilliviini50-70
Parthenocissus quinquefoliaimukärhivilliviini50-70
Rosa 'Pohjantähti'suomenköynnösruusu50-70
Vitis amurensisamurinviini50-70

Ryhmäruusut

Ryhmäruusuistutusten sijoittaminen

  • Ryhmäruusuistutuksia perustetaan vain A1- hoitoluokkien puistoihin sekä tapauskohtaisesti A2-hoitoluokkien erikois- tai teemapuistoihin.
  • Ryhmäruusuja ei istuteta katuviheralueille (KA-hoitoluokat), leikkipuistoihin eikä muille toiminta-alueille.
  • Ryhmäruusuistutuksille varataan lämmin, suojaisa kasvupaikka, mieluiten etelä–lounas–länsirinteessä. Ryhmä ei saa sijaita varjossa.

Ryhmäruusujen hyvinvoinnin, istutuksen elinkaaren ja ryhmän hoidettavuuden kannalta suunnitelmassa tulee ratkaista seuraavat yksityiskohdat:

  • lajikkeiden kestävyys ja taudinalttius
  • ryhmän pinta-ala
  • kastelutapa
  • kasvualustan laatu, paksuus ja pinnan muotoilu
  • ryhmän rajaus
  • kaupunkikalusteohjeen mukainen suoja-aita
  • istutustiheys
  • poikkeavat taimityypit, esim. kukkaan hyödetyt ruusut
  • ryhmän mahdollisten muiden kasvien vaikutus sen ulkonäköön ja hoidettavuuteen (perennat, kukkasipulit tai kesäkukat)

Lajikevalikoima

  • Huonosti menestyviksi osoittautuneet lajikkeet korvataan kestävämmillä.
  • Menestyvien ja näyttävien lajikkeiden löytämiseksi uutuuslajikkeita kokeillaan järjestelmällisesti ja niiden menestymistä seurataan.

Pensasruusut

Yleiset periaatteet

Pensasruusuja käytetään monipuolisesti. Istutuksissa suositaan meillä kestäviksi todettuja lajikkeita, Suomessa vanhastaan käytettyjä perinne- ja maatiaisruusuja ja luonnonlajeja. (kts. Suositeltava puiden ja pensaiden peruslajisto). Helsingille tyypillisten tai täältä löytyneiden pensasruusulajikkeiden käyttöä suositaan (kts. Helsingin viheralueiden tunnuskasvit ja tyyppilajisto ja Helsingistä lisäykseen otetut kasvit), mutta myös kestäviä ja runsaskukkaisia uutuuslajikkeita kokeillaan. Uusia kotimaisia pensasruusulajikkeita aletaan käyttää heti, kun niitä on saatavissa. Kotimaisia FinE-lajikkeita käytetään niistä pensasruusuista, joista niitä on saatavana.

Erittäin haitalliseksi vieraslajiksi osoittautunutta kurtturuusua (Rosa rugosa) ei istuteta. Peruskorjauksen yhteydessä istutukset korvataan toisella kasvilla. Yksinkertaiskukkaisen kurtturuusun sijasta istutetaan kerrannaiskukkaisia kurtturuusulajikkeita ja pyritään löytämään kurtturuusun lajikkeita, jotka eivät tee itävää siementä.

Vanhoja pensasruusulajikkeita istutetaan mieluiten niiden perinteistä käyttötapaa noudattaen eli pieninä 3-10 kpl:n ryhminä, ei laajoina yhden lajikkeen massaistutuksina. Pensasruusulajikkeiden taimet hankitaan omajuurisina. Kotimaiset luonnonruusut hankitaan siemenlisättyinä.

Vaalittavat pensasruusut

Helsingin harvinaisia ruusuyksilöitä tai –kasvustoja (ks. Vaalittavat kasviharvinaisuudet ja Helsingistä lisäykseen otetut kasvit) vaalitaan peruskorjauksissa, ylläpidossa, kaivutöissä ja muissa valintatilanteissa sekä tiheän kanikannan alueilla. Näiden ruusulajikkeiden vaalimisen tarvetta lisää se, että niitä ei yleensä ole helposti saatavissa. Monet niistä ovat myös suomalaisen taimiaineiston alkuperäisiä emokasveja, joista kyseisten lajikkeiden uudelleentuotanto aloitettiin 1990-luvulla.

Puulajivalintojen yleiset periaatteet

Vaalittavat puut

Helsingin vanhoja, kookkaita puuyksilöitä lajista riippumatta vaalitaan peruskorjauksissa, ylläpidossa, kaivutöissä ja muissa valintatilanteissa.

Helsingissä kasvavista vanhoista puulajeista vaalitaan harvinaisuuksia, etenkin Venäjän vallan aikaisia lajeja (ks. Venäjän vallan aikaiset kasvit). Näiden harvinaisten puulajien suojelun tarvetta lisää se, että niitä ei yleensä ole helposti saatavissa. Näitä puulajeja ja –lajikkeita otetaan lisäyskasvatukseen niiden jatkuvuuden turvaamiseksi.

Kanialueilla kasvavia puita tulee varjella kanituhoilta. Erityiset vastaistutetut taimet ja nuoret puut sekä kanien herkkulajit (esimerkiksi Rosaceae-heimon puut) tulee suojata kaneilta ympärivuotisesti.

Puulajit joita käytetään vain harkiten

Harkiten käytetään niitä puulajeja, joiden käyttöön liittyy alttius vaarallisiin kasvintuhoojiin. Tällaisia ovat mm. jalavat (Ulmus), hevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior). Näiden lajien kohdalle puulajiluetteloihin on lisätty merkintä: ei pääpuulajiksi.

Kasvilajit, joiden istuttamista ei suositella

Yleistä

Joitakin nykyisin Helsingissä käytettyjä kasvilajeja kannattaa istuttaa jatkossa vain perustelluista syistä. Tällaiset kasvit saattavat olla erityisen piikkisiä, hauraita, harvakasvuisia, nopeasti ränsistyviä, talvenarkoja tai hyvin myrkyllisiä. Joistakin lajeista myydään huonoja lajikkeita tai kantoja, jotka ovat korvattavissa paremmilla. Joidenkin menneiden vuosikymmenien kestosuosikkien osuutta istutuksissa on nykytietämyksen valossa syytä vähentää. Näistä kasveista valmistuu ohje myöhemmin.

Jotkut kasvit, erityisesti puut, voivat olla alttiita vaarallisille kasvintuhoojille. Vaarallisten kasvintuhoojien ilmaantuminen ja leviäminen Suomeen on yhteydessä ilmastonmuutokseen. Pitkäikäisiä puuistutuksia suunniteltaessa puulajien valinnassa eri lajien alttius kasvintuhoojille tulee tiedostaa ja välttää riskialttiita puulajeja laajoina istutuksina (kts. Puut).

Puulajit joiden laajamittaisia istutuksia tulee harkita

  • Aesculus hippocastanum, hevoskastanja: bakteeritaudin ja kastanjanmiinakoin uhka
  • Fraxinus excelsior, lehtosaarni: saarnen versotaudin (saarnensurma) uhka
  • Ulmus glabra, vuorijalava: jalavataudin ja jalavanpakurin uhka

Perennat

Peittoperennat

Niin sanottuja peittoperennoja käytetään esimerkiksi pensasryhmien alla ja reunoilla, näyttävien yksittäispensaiden (”solitäärien”) ja varjostavien puiden aluskasvillisuutena sekä rinteissä ja luiskissa. Maan pinnan peittävät perennat ovat oleellinen osa toimivia kerroksellisia kasviryhmiä.

Peittoperennoilla tarkoitetaan tiheän versoston ja juuriston muodostavia nopeakasvuisia lajeja, joita käytetään tiheinä kasvustoina ja usein suurehkoina, vapaamuotoisina ryhminä. Peittoperennoiksi sopivien kasvien tärkein ominaisuus ei yleensä ole kukinta vaan tiheä ja peittävä lehdistö sekä vaatimattomuus ja kestävyys. Monet peittoperennoiksi sopivat lajit ovat ns. luonnonperennoja (jalostamattomia luonnonlajeja) ja lehtokasveja, jotka menestyvät hyvin etenkin varjossa. Peittoperennoina suositaan ensisijaisesti vähintään 20 cm korkeita, kasvutavaltaan rönsyileviä lajeja, joiden tuuhea lehdistö peittää nopeasti ja tehokkaasti maan pinnan.

Suunnitelman yksityiskohdat

Perennojen hyvinvoinnin, istutuksen elinkaaren ja ryhmän hoidettavuuden kannalta suunnitelmassa tulee ratkaista seuraavat yksityiskohdat:

  • optimaaliset taimityypit ja –koot (kts. taulukko)
  • istutustiheydet (kts. taulukko)
  • kastelumahdollisuuden tarve
  • kasvualustan laatu, paksuus ja muotoilu
  • katteiden tarve
  • ryhmän rajaaminen
  • kaupunkikalusteohjeen mukaisen suoja-aidan tarve
  • perennamattojen käyttömahdollisuus
  • varjoperennojen menestymisen mahdollisuudet vastaistutettujen puiden taimien alla
  • ryhmän reunakasvit
  • kevätsipulien käyttö
  • puuvartisten kasvien käyttömahdollisuudet perennaryhmissä
  • tukemista vaativien perennojen tuentaratkaisut
  • tukemista vaativien perennojen istuttaminen muualle kuin A1-hoitoluokkaan
  • hoitokäytävien tarve

Luettelo haitallisesti luontoon leviävistä ruohovartisista lajeista, joita ei istuteta luonnonalueiden ja vesistöjen läheisyyteen

Haitallisesti luontoon leviäviä vieraslajeja ei istuteta luonnonalueiden ja vesistöjen läheisyyteen. Tiiviissä kivikaupungissa rajoituksia ei ole.

Tieteellinen nimiSuomenkielinen nimiMissä vältetään
Aruncus dioicustöyhtöangervoLuonnonalueiden läheisyydessä
Aster x salignuspajuasteriRantojen läheisyydessä
Aster novi-belgiisyysasteriRantojen läheisyydessä
Bistorta officinalisisokonnantatarLuonnonalueiden läheisyydessä, lehdoissa ja kosteikoissa
Calystegia sepium ssp. spectabilispunakarhunköynnös, elämänlankaEI ISTUTETA
Cicerbita macrophyllatarhasinivalvattiRantojen ja luonnonalueiden läheisyydessä
Claytonia sibiricaalaskankleitoniaLuonnonalueiden läheisyydessä, lehdoissa
Fallopia japonicajapanintatarEI ISTUTETA
Fallopia sachalinensisjättitatarEI ISTUTETA
Glyceria maximaisosorsimoRantaistutuksissa
Heracleum mantegazzianumkaukasianjättiputkiEI ISTUTETA
Heracleum persicumpersianjättiputkiEI ISTUTETA
Impatiens glanduliferajättipalsamiEI ISTUTETA
Lupinus nootkatensisalaskanlupiiniLuonnonalueiden läheisyydessä
Lupinus polyphylluskomealupiiniLuonnonalueiden läheisyydessä
Lysichiton americanuskeltamajavankaaliRantojen läheisyydessä
Petasites hybridusetelänruttojuuriRantojen ja luonnonalueiden läheisyydessä
Petasites japonicusjapaninruttojuuriRantojen ja luonnonalueiden läheisyydessä
Senecio cannabifoliushamppuvillakkoEI ISTUTETA
Solidago altissimakorkeapiiskuLuonnonalueiden läheisyydessä
Solidago canadensiskanadanpiiskuLuonnonalueiden läheisyydessä
Solidago giganteaisopiiskuLuonnonalueiden läheisyydessä
Symphytum officinale var.
bohemicum		rohtoraunioyrttiLuonnonalueiden läheisyydessä, rannoilla, lehdoissa
Symphytum uplandicumruotsinraunioyrttiLuonnonalueiden läheisyydessä, rannoilla, lehdoissa

 

Kukkasipulit

Keväällä kukkivien sipulikasvien käyttöä lisätään suunnitelmallisesti, sillä Helsingin pitkän ja usein lumettoman talven jälkeen kevään ensimmäiset värikkäinä kukkivat kasvit tuottavat suurta iloa asukkaille. Sipulikukista suositaan pitkäikäisiä, itsekseen levittäytyviä lajeja ja lajikkeita, jotka eivät taannu. 

Varhain keväällä kukkivia sipulikasveja istutetaan suurina ryhminä näkyville paikoille, esimerkiksi työmatkaliikenteeseen liittyville alueille ja pensas- ja perennaryhmiin. Villiytymään tarkoitettuja kukkasipuleita istutetaan niittymäisesti hoidettaville alueille ja A2- ja A3-hoitoluokan nurmikoille. Sipulikukkataideteokset istutetaan hoidetuille nurmikoille. 

Kartano- ja huvila-alueilla ja muissa historiallisissa kohteissa käytetään historiallisia lajeja ja lajikkeita sekä niiden vanhoilla nurmikoilla viihtyviä villiytyviä luonnonlajeja. 

Kasvivalinnat monimuotoisuuden näkökulmasta

Vaalittavat kasviyksilöt

Tammi, jalavat, saarni, lehmus, tervaleppä ja vaahtera saattavat hyvillä kasvupaikoilla elää monta vuosisataa. Koska vanhojen puiden merkitys on eliöstön kannalta merkittävä, niitä vaalitaan. Esimerkiksi vanhalla tammella saattaa elää monisatapäinen joukko erilaisia hyönteisiä, runkojäkäliä, sammalia ja sieniä sen lisäksi, että puun onkaloita ja koloja käyttävät pesinään mm. kolopesijälinnut, lepakot ja oravat.

Laajoissa puistokohteissa ja viheralueilla myös kuolevat ja huonokuntoiset puut ovat lahopuina arvokkaita, joten niitä jätetään mahdollisuuksien mukaan maapuiksi syrjäisimpiin puiston osiin.

Eliöiden huomioiminen kasvivalinnoissa

Luonnonvaraisista puuvartisista kasveista biologisesti merkittäviä ovat mm. luonnonvaraiset haavat ja raidat sekä kukkivat ja marjoja tuottavat puut ja pensaat, kuten kotipihlaja, herukat ja tuomi. Linnuille erityisen tärkeitä ovat marjoja, hedelmiä ja siemeniä tuottavat kasvit kuten orapihlajat, koristeomenapuut, katajat, ruusut sekä kuusamat. Mettä ja siitepölyä tuottavat kukat perenna- ja kesäkukkaryhmissä vetävät puoleensa suuren joukon hyönteisiä: näyttäviä päiväperhosia, mesipistiäisiä (kuten pölyttäjinä
toimivia mehiläisiä ja kimalaisia), kukkakärpäsiä, kovakuoriaisia ja muita lajeja. Suosimalla tiettyjen hyönteisten tunnettuja isäntäkasveja voidaan kasvivalinnoilla lisätä monimuotoisuutta ja samalla puistojen elämyksellisyyttä. Monet näyttävät kukkakasvit ovat samalla monien hyönteisten ravintokasveja.

Kerrokselliset istutukset ovat eläimille luonnollisia turvapaikkoja.

Katujen, aukioiden ja torien puut

Yleiset periaatteet

Helsingin kaupunkikuvassa tyypillisten monilajisten ja usein monirivisten lehmuskujanteiden suosimista jatketaan, mutta lehmukselle etsitään muitakin vaihtoehtoja. Puistolehmuksesta käytetään monipuolisesti useita lajikkeita taimistoissa yleisimmän kasvatettavan ’Siivosen’ rinnalla. Uusia katualueille soveltuvia kapeakasvuisia lehmuslajikkeita hankitaan kokeiltavaksi.

Pitkät puukujanteet (satoja puita) istutetaan monimuotoisuuden turvaamiseksi siemenlisätystä taimimateriaalista tai useita lajikkeita, tai jopa lajeja, yhdistellen. Lyhyille katuosuuksille (kymmeniä puita) riittää yksikin lajike. Istuttamalla samalle kadulle, torille tai aukiolle useita eri puulajeja rakennetaan ”katuarboretumeja”.

Lehmusten rinnalla katualueilla käytetään monipuolisesti muitakin puulajeja, kuten eri puulajien kapeakasvuisia lajikkeita, tammea, rauduskoivua, orapihlajia ja pihlajia (paitsi siemenlisättyä kotipihlajaa). Asuinrakennusten läheisyydessä koivuista tulisi istuttaa katu- ja kujannepuuna siitepölyallergioiden takia myös niukasti siitepölyä tuottavia liuskalehtisiä muotoja (taalainkoivu, loimaankoivu ja pirkkalankoivu).

Sellaisia puulajeja, jotka soveltuvat kovien pintojen ympäröimille kasvupaikoille kantavaan kasvualustaan ja rajoitettuun katutilaan esimerkiksi raitiovaunulinjojen varrella tai pääkaduilla, on vähän. Tonttikaduilla, joissa puilla on enemmän tilaa ja rungon oksaton korkeus voi olla matalampi kuin ahtaassa katutilassa, käytettävä lajivalikoima on suurempi.

Kivetyillä toreilla ja aukioilla on enemmän kasvutilaa kuin pääkaduilla, mutta puut kasvavat sielläkin kovien pintojen ympäröiminä ja kantavassa kasvualustassa. Leveäkasvuisten lehtipuiden ja joidenkin havupuidenkin istuttaminen on mahdollista.

Vaalittavat puut

Helsingin vanhoja, kookkaita puuyksilöitä lajista riippumatta vaalitaan peruskorjauksissa, ylläpidossa, kaivutöissä ja muissa valintatilanteissa.

Helsingin pääkatujen vanhasta lajistosta geneettisesti arvokkaita ja siksi vaalittavia puuyksilöitä ovat

  • hyvämuotoiset tunnistamattomat puistolehmukset (Tilia x vulgaris)
  • hyvämuotoiset ja terveet isolehtilehmukset (Tilia platyphyllos)
  • lehmustutkimuksessa valitut puut

Puulajit joiden käyttöä vähennetään katualueilla

Siemenestä lisätyn, lajikkeettoman, kasvutavaltaan vaihtelevan kotipihlajan (Sorbus aucuparia) käyttöä vähennetään katupuuna, sillä se kasvaa harvoin yksi- ja suorarunkoiseksi puuksi. Vuorijalavan (Ulmus glabra) istuttamista kaupunginosan katualueiden pääpuulajiksi vältetään jalavataudin vaaran ja jalavanpakurin vuoksi.

 

Pää- ja kookojakatujen suositeltavat puulajit

Taulukko on päivitetty 20.4.2018.

Tieteellinen nimiSuomenkielinen nimiKasviryhmä
Acer platanoidesmetsävaahteralehtipuu
Alnus glutinosatervaleppälehtipuu
Alnus glutinosa f. quercifoliatammenlehtileppälehtipuu
Alnus glutinosa pyramidalis 'Sakari'pilaritervaleppälehtipuu
Betula pendularauduskoivulehtipuu
Betula pendula 'Dalecarlica'taalainkoivulehtipuu
Betula pendula f. bircalensispirkkalankoivulehtipuu
Betula pendula f. crispaloimaankoivulehtipuu
Corylus colurnaturkinpähkinäpensaslehtipuu
Fraxinus pennsylvanicapunasaarnilehtipuu
Populus tremula 'Erecta'pylväshaapalehtipuu
Quercus roburtammilehtipuu
Sorbus fastigiata 'Erecta'pylväspihlajalehtipuu
Sorbus hybridasuomenpihlajalehtipuu
Sorbus intermediaruotsinpihlajalehtipuu
Sorbus incanahopeapihlajalehtipuu
Sorbus thuringiaca 'Fastigiata'taatanpihlajalehtipuu
Tilia cordata (kapeakasvuiset lajikkeet)metsälehmus (kapeakasvuiset lajikkeet)lehtipuu
Tilia platyphyllosisolehtilehmuslehtipuu
Tilia platyphyllos 'Fastigiata Harviala'isolehtilehmuslehtipuu
Tilia x vulgarispuistolehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Pallida'keisarinlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Siivonen'siivosenlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Zwarte Linde'puistolehmuslehtipuu
Ulmus glabravuorijalavalehtipuu

 

Tonttikatujen suositeltavat puulajit

Taulukko on päivitetty 20.4.2018.

Tieteellinen nimiSuomenkielinen nimiKasviryhmä
Acer platanoidesmetsävaahteralehtipuu
Acer rubrumpunavaahteralehtipuu
Aesculus hippocastanumhevoskastanjalehtipuu
Alnus glutinosatervaleppälehtipuu
Alnus glutinosa f. quercifoliatammenlehtileppälehtipuu
Alnus glutinosa 'Laciniata'sulkatervaleppälehtipuu
Alnus glutinosa pyramidalis 'Sakari'pilaritervaleppälehtipuu
Betula pendularauduskoivulehtipuu
Betula pendula 'Dalecarlica'taalainkoivulehtipuu
Betula pendula f. bircalensispirkkalankoivulehtipuu
Betula pendula f. crispaloimaankoivulehtipuu
Carpinus betulus 'Fastigiata'kartiovalkopyökkilehtipuu
Corylus colurnaturkinpähkinäpensaslehtipuu
Crataegus douglasiimustamarjaorapihlajalehtipuu
Crataegus grayanaaitaorapihlajalehtipuu
Cratageus submollisiso-orapihlajalehtipuu
Fraxinus excelsiorlehtosaarnilehtipuu
Fraxinus pennsylvanicapunasaarnilehtipuu
Malus baccatamarjaomenapuulehtipuu
Malus baccata 'Street Parade'marjaomenapuulehtipuu
Malus 'Aamurusko'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kadetti'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kirjailija'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Rixi'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Tumma Kaunotar'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Dolgo'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Erstaa'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Golden Hornet'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Hopa'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'John Downie'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kaupunginpuutarha'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Makamik'koristeomenapuulehtipuu
Malus prunifoliasiperianomenapuulehtipuu
Malus 'Royalty'purppuraomenapuulehtipuu
Ostrya virginianaamerikanhumalapyökkilehtipuu
Populus tremula 'Erecta'pylväshaapalehtipuu
Prunus 'Accolade'koristekirsikkalehtipuu
Prunus aviumimeläkirsikkalehtipuu
Prunus maackiituohituomilehtipuu
Prunus pensylvanicapilvikirsikkalehtipuu
Prunus sargentiirusokirsikkalehtipuu
Pyrus communispäärynälehtipuu
Quercus roburtammilehtipuu
Sorbus alnifolialaavapihlajalehtipuu
Sorbus ariasaksanpihlajalehtipuu
Sorbus 'Dodong'tuurenpihlajalehtipuu
Sorbus fastigiata 'Erecta'pylväspihlajalehtipuu
Sorbus hybridasuomenpihlajalehtipuu
Sorbus incanahopeapihlajalehtipuu
Sorbus intermediaruotsinpihlajalehtipuu
Sorbus thuringiaca 'Fastigiata'taatanpihlajalehtipuu
Tilia cordatametsälehmuslehtipuu
Tilia platyphyllosisolehtilehmuslehtipuu
Tilia platyphyllos 'Fastigiata Harviala'isolehtilehmuslehtipuu
Tilia x vulgarispuistolehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Pallida'keisarinlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Siivonen'siivosenlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Zwarte Linde'puistolehmuslehtipuu
Ulmus glabravuorijalavalehtipuu

 

Aukioiden ja torien suositeltavat puulajit

Taulukko on päivitetty 20.4.2018.

Tieteellinen nimiSuomenkielinen nimiKasviryhmä
Larix sibirica 'Kaisa'siperianlehtikuusihavupuu
Pinus peucemakedonianmäntyhavupuu
Acer platanoidesmetsävaahteralehtipuu
Acer rubrumpunavaahteralehtipuu
Aesculus hippocastanumhevoskastanjalehtipuu
Alnus glutinosatervaleppälehtipuu
Alnus glutinosa f. quercifoliatammenlehtileppälehtipuu
Alnus glutinosa 'Laciniata'sulkatervaleppälehtipuu
Alnus glutinosa pyramidalis 'Sakari'pilaritervaleppälehtipuu
Betula pendularauduskoivulehtipuu
Betula pendula 'Dalecarlica'taalainkoivulehtipuu
Betula pendula f. bircalensispirkkalankoivulehtipuu
Betula pendula f. crispaloimaankoivulehtipuu
Carpinus betulus 'Fastigiata'kartiovalkopyökkilehtipuu
Corylus colurnaturkinpähkinäpensaslehtipuu
Crataegus douglasiimustamarjaorapihlajalehtipuu
Crataegus grayanaaitaorapihlajalehtipuu
Cratageus submollisiso-orapihlajalehtipuu
Fraxinus pennsylvanicapunasaarnilehtipuu
Juglans ailanthifoliajapaninjalopähkinälehtipuu
Juglans cinereaamerikanjalopähkinälehtipuu
Juglans mandshuricamantsurianjalopähkinälehtipuu
Malus baccatamarjaomenapuulehtipuu
Malus baccata 'Street Parade'marjaomenapuulehtipuu
Malus 'Aamurusko'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Golden Hornet'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kadetti'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kirjailija'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Rixi'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Tumma Kaunotar'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Dolgo'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Erstaa'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Hopa'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Hyvingiensis'rautatienomenapuulehtipuu
Malus 'John Downie'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Makamik'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Royalty'purppuraomenapuulehtipuu
Populus tremula 'Erecta'pylväshaapalehtipuu
Prunus 'Accolade'koristekirsikkalehtipuu
Prunus aviumimeläkirsikkalehtipuu
Prunus maackiituohituomilehtipuu
Prunus pensylvanicapilvikirsikkalehtipuu
Prunus sargentiirusokirsikkalehtipuu
Pterocarya rhoifoliajapaninsiipipähkinälehtipuu
Pyrus communispäärynälehtipuu
Quercus roburtammilehtipuu
Quercus robur 'Fastigiata'kartiotammilehtipuu
Quercus rubrapunatammilehtipuu
Sorbus alnifolialaavapihlajalehtipuu
Sorbus ariasaksanpihlajalehtipuu
Sorbus aucuparia 'Fastigiata'pylväspihlajalehtipuu
Sorbus 'Dodong'tuurenpihlajalehtipuu
Sorbus fastigiata 'Erecta'pylväspihlajalehtipuu
Sorbus incanahopeapihlajalehtipuu
Sorbus hybridasuomenpihlajalehtipuu
Sorbus intermediaruotsinpihlajalehtipuu
Sorbus thuringiaca 'Fastigiata'taatanpihlajalehtipuu
Tilia cordatametsälehmuslehtipuu
Tilia platyphyllosisolehtilehmuslehtipuu
Tilia platyphyllos 'Fastigiata Harviala'isolehtilehmuslehtipuu
Tilia x vulgarispuistolehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Pallida'keisarinlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Siivonen'siivosenlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Zwarte Linde'puistolehmuslehtipuu
Ulmus glabravuorijalavalehtipuu
Ulmus laeviskynäjalavalehtipuu

Puistokujanteiden puut

Yleistä

Puistokujanteissa käytettävää lajivalikoimaa monipuolistetaan nykyisestä. Helsingin kaupunkikuvassa tyypillisten monilajisten ja usein monirivisten lehmuskujanteiden suosimista jatketaan, mutta lehmuksen suosimista ainoana vaihtoehtona vältetään. Puistolehmuslajikkeista käytetään monipuolisesti useita lajikkeita taimistoissa yleisimmän kasvatettavan ’Siivosen’ rinnalla. Lehmuskujanteita istutetaan puistolehmuksen lisäksi muistakin lajeista, kuten metsä- ja isolehtilehmuksesta. Uusia lajikkeita hankitaan kokeiltavaksi.

Puistokujanteisiin voidaan istuttaa sekä havu- että lehtipuita. Niihin istutetaan monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä siemenestä lisättyjä taimia että lajikkeita. Pitkät kujanteet (satoja puita) istutetaan samasta syystä useita lajikkeita, jopa lajeja, yhdistellen.

Vaalittavat puuyksilöt

Helsingin vanhoja, kookkaita puuyksilöitä lajista riippumatta vaalitaan peruskorjauksissa, ylläpidossa, kaivutöissä ja muissa valintatilanteissa. Helsingin vanhasta kujannepuulajistosta geneettisesti arvokkaita ja siksi erityisen vaalittavia puuyksilöitä ovat:

  • hyvämuotoiset tunnistamattomat puistolehmukset (Tilia x vulgaris)
  • hyvämuotoiset ja terveet isolehtilehmukset (Tilia platyphyllos)
  • lehmus- ja lehtipuututkimuksissa valitut puut (Mustiala 2003 ja 2005)

Puulajit joiden käyttöä vähennetään puistokujanteissa

Siemenestä lisätyn, kasvutavaltaan vaihtelevan kotipihlajan (Sorbus aucuparia) käyttöä vähennetään kujannepuuna, sillä se kasvaa harvoin suora- ja yksirunkoiseksi puuksi. Vuorijalavan (Ulmus glabra) istuttamista pitkien kujanteiden puulajiksi vältetään jalavataudin vaaran ja jalavanpakurin vuoksi.

Luettelo puistokujanteiden suositeltavista puulajeista

Taulukko on päivitetty 20.4.2018.

Latinalainen nimiSuomalainen nimiLisätietoja
Abies sibiricasiperianpihtahavupuu
Larix deciduaeuroopanlehtikuusihavupuu
Larix kaempferijapaninlehtikuusihavupuu
Larix sibiricasiperianlehtikuusihavupuu
Larix sibirica 'Kaisa'siperianlehtikuusihavupuu
Picea abiesmetsäkuusihavupuu
Picea omorikaserbiankuusihavupuu
Picea pungensokakuusihavupuu
Pinus cembrasembramäntyhavupuu
Pinus peucemakedonianmäntyhavupuu
Pinus sylvestrismetsämäntyhavupuu
Pseudotsuga menziesiidouglaskuusihavupuu
Acer platanoidesmetsävaahteralehtipuu
Acer rubrumpunavaahteralehtipuu
Aesculus hippocastanumhevoskastanjalehtipuu
Alnus glutinosatervaleppälehtipuu
Alnus glutinosa f. quercifoliatammenlehtileppälehtipuu
Alnus glutinosa 'Laciniata'sulkatervaleppälehtipuu
Alnus glutinosa pyramidalis 'Sakari'pilaritervaleppälehtipuu
Betula pendularauduskoivulehtipuu
Betula pendula 'Dalecarlica'taalainkoivulehtipuu
Betula pendula f. bircalensispirkkalankoivulehtipuu
Betula pendula f. crispaloimaankoivulehtipuu
Betula pubescens hieskoivulehtipuu
Carpinus betuluseuroopanvalkopyökkilehtipuu
Carpinus betulus 'Fastigiata'kartiovalkopyökkilehtipuu
Corylus colurnaturkinpähkinäpensaslehtipuu
Crataegus douglasiimustamarjaorapihlajalehtipuu
Crataegus grayanaaitaorapihlajalehtipuu
Cratageus submollisiso-orapihlajalehtipuu
Fraxinus excelsiorlehtosaarnilehtipuu
Fraxinus pennsylvanicapunasaarnilehtipuu
Juglans ailanthifoliajapaninjalopähkinälehtipuu
Juglans cinereaamerikanjalopähkinälehtipuu
Juglans mandshuricamantsurianjalopähkinälehtipuu
Malus baccatamarjaomenapuulehtipuu
Malus baccata 'Street Parade'marjaomenapuulehtipuu
Malus 'Aamurusko'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kadetti'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kirjailija'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Tumma Kaunotar'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Dolgo'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Erstaa'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Hopa'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'John Downie'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Kaupunginpuutarha'koristeomenapuulehtipuu
Malus 'Makamik'koristeomenapuulehtipuu
Malus prunifoliasiperianomenapuulehtipuu
Malus 'Royalty'purppuraomenapuulehtipuu
Ostrya virginianaamerikanhumalapyökkilehtipuu
Phellodendron amurensekorkkipuulehtipuu
Populus balsamamifera 'Elongata'palsamipoppelilehtipuu
Populus suaveolens 'Pyramidalis'kartiopoppelilehtipuu
Populus tremula 'Erecta'pylväshaapalehtipuu
Prunus aviumimeläkirsikkalehtipuu
Prunus maackiituohituomilehtipuu
Prunus pensylvanicapilvikirsikkalehtipuu
Prunus sargentiirusokirsikkalehtipuu
Pyrus communispäärynälehtipuu
Quercus palustrisotatammilehtipuu
Quercus roburtammilehtipuu
Quercus robur 'Fastigiata'kartiotammilehtipuu
Quercus rubrapunatammilehtipuu
Salix 'Lasipalatsi' ('Blanda')isoriippasalavalehtipuu
Salix 'Sibirica'hopeapajulehtipuu
Salix x rubenskujasalavalehtipuu
Sorbus ariasaksanpihlajalehtipuu
Sorbus aucuparia 'Fastigiata'pylväspihlajalehtipuu
Sorbus 'Dodong'tuurenpihlajalehtipuu
Sorbus fastigiata 'Erecta'pylväspihlajalehtipuu
Sorbus hybridasuomenpihlajalehtipuu
Sorbus intermediaruotsinpihlajalehtipuu
Sorbus thuringiaca 'Fastigiata'taatanpihlajalehtipuu
Tilia cordatametsälehmuslehtipuu
Tilia platyphyllosisolehtilehmuslehtipuu
Tilia platyphyllos 'Fastigiata Harviala'isolehtilehmuslehtipuu
Tilia x vulgarispuistolehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Pallida'keisarinlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Siivonen'siivosenlehmuslehtipuu
Tilia x vulgaris 'Zwarte Linde'puistolehmuslehtipuu
Ulmus glabravuorijalavalehtipuu
Ulmus glabra 'Exoniensis'kartiojalavalehtipuu
Ulmus minor 'Hoerholmiensis'kujajalavalehtipuu
Ulmus laeviskynäjalavalehtipuu