Haitalliset vieraslajit, joita ei istuteta

Helsingin vieraslajilinjauksessa (2015) ja Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjauksessa (2009) todetaan, ettei haitallisesti leviäviä vieraslajeja istuteta, kylvetä eikä muutoin levitetä kaupungin omistamille ja hallinnoimille viheralueille ja tonteille. Keskeisenä välineenä haitallisten puutarhakasvien käytön rajoittamisessa on Helsingin kaupunkikasviopas. Oppaan alkuperäiseen versioon (2010) sisältyi luettelo kasveista, joiden käyttöä haluttiin rajoittaa. Luetteloa on sen jälkeen päivitetty useaan otteeseen muuttuneen lainsäädännön ja kertyneen uuden tiedon mukaan. Luettelon tarkoituksena on  ennalta ehkäistä haitallisten kasvien käyttöä uusia julkisia istutuksia suunniteltaessa. 

Kansallisen vieraslajistrategian (2012) mukaan: 

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä lajia, joka ei alun perin ole kuulunut ekosysteemiin eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Vieraslaji on ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. 

Haitallinen vieraslaji on Suomessa jo esiintyvä vieraslaji, joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikututusta tai haittaa, ja tämän lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi vaikutusten ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä, tai sopeutumista vieraslajien aiheuttamaan haittaan. 

 Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji voi olla  

1. Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettu vieraslaji, jonka todennäköisyys saapua Suomeen on suuri 
2. Suomessa paikallisesti esiintyvä vieraslaji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi 

Erityisen haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan sellaista Suomessa jo esiintyvää tai tarkkailtavaa potentiaalista vieraslajia, jonka kohdalla tulee ryhtyä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin sen leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi. 

/expand]

Vieraslajien käyttöä säädetään sekä Euroopan unionin että kansallisella lainsäädännöllä. EU:n asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015 (1143/2014). Asetuksen jälkeen on laadittu EU:n kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo, johon on listattu ne lajit, joiden maahantuonti, kasvatus, myynti, muu hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kielletty kaikissa EU:n kuuluvissa maissa. Luettelo sisältyy Komission vieraslajilainsäädännön täytäntöönpanoasetuksiin (EU 2016/1141, EU 2017/1263, EU 2019/1262). Unionin ensimmäinen luettelo (37 lajia) on tullut voimaan 3.8.2016 ja täydennetty ensimmäisen kerran (12 uutta lajia) 2.8.2017 ja toisen kerran (17 uutta lajia) 15.8.2019.   

Kansallinen vieraslajilaki tuli voimaan 1.1.2016 (1709/2015) ja uudistettu valtioneuvoston vieraslajiasetus 23.5.2019 (704/2019). Suomen kansalliseen vieraslajiasetukseen sisältyy EU:n listalla mainittujen lajien lisäksi kansallisesti merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo.  

Kansallisesti merkityksellisenä haitallisena vieraslajina pidetään sellaista muuta kuin unionin luetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia, josta saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella voi aiheutua vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.  

Kansallisen vieraslajiasetukseen kirjattuja, vieraslajiluetteloon kuuluvia kasveja ei saa lain ja asetuksen mukaan päästää ympäristöön eikä tarkoituksellisesti tuoda maahan Euroopan unionin ulkopuolelta tai Euroopan unionin jäsenvaltiosta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.  

Haitallisten ja tarkkailtavien vieraskasvien käyttörajoitukset Helsingissä-taulukkoon on koottu luettelo niistä lajeista, joita ei julkisissa istutuksissa istuteta tai kylvetä. Tarkkailtavien lajien istuttaminen on edelleen sallittua, mutta suositellaan niiden korvaamista muilla lajeilla ja lajikkeilla. Tietämystä lajien haitallisuudesta täydennetään suunnitelmallisesti ja lajiluetteloa sekä käyttörajoituksia päivitetään säännöllisesti. 

Taulukossa kullekin lajille ja lajikkeelle on määritetty käyttörajoitus Helsingissä, joka perustuu lainsäädäntöön, vieraslajilinjauksiin ja tietoon lajien haitallisuudesta. Taulukon haittaluokkaa (haitallinen, erittäin haitallinen, tarkkailtava laji) kuvaavissa sarakkeissa on esitetty sekä Kansallisen vieraslajistrategian (2012) että Helsingin vieraslajilinjauksen (2015) mukainen haittaluokka lajeittain. Helsingin vieraslajien tilanne poikkeaa monessa suhteessa muun Suomen tilanteesta ja siksi lajikohtaiset haittaluokat eroavat joidenkin lajien osalta verrattaessa Helsingin vieraslajilinjausta ja Kansallista vieraslajistrategiaa. Esimerkiksi hamppuvillakko luokiteltiin kansallisessa strategiassa tarkkailtavien haittaluokkaan ja Helsingissä haitallisiin lajeihin, koska Helsingissä hamppuvillakosta oli jo 2010-luvun alussa todettu olevan haittaa ja kasvustojen torjuntatyöt oli aloitettu. Sittemmin laji on lisätty kansalliseen vieraslajiluetteloon. Lainsäädännössä mainitut lajit löytyvät taulukon viimeisestä sarakkeesta. Lähteenä on käytetty EU:n vieraslajiluetteloa (viimeisin täydennys 15.8.2019) ja kansallinen vieraslajiasetuksen lajiluetteloa (23.5.2019). 

Suurinta osaa taulukon lajeista ei ole enää pitkään aikaan istutettu tai niiden istuttaminen Helsinkiin on ollut vähäistä. Uusissa viherrakentamisen kohteissa, kuten maisemapelloilla ja hulevesiaiheissa, on kokemusten kautta huomattu joidenkin lajien haitallisuus ja ne ovat päätyneet luetteloon. Kokeiltaessa uusia viheralueiden koristekasvilajeja ja -lajikkeita, tulee erityistä huomiota kiinnittää niiden potentiaaliseen leviämisuhkaan. Monille haitallisille vieraslajeille, joita on käytetty koristekasveina, etsitään korvaavia haitattomia lajeja ja lajikkeita. Kurtturuusua korvaavia lajeja ja lajikkeita on listattu tänne. 

Suositus vieraskasvien käytöstä