Perennat
- Tila: Luonnos
- Päivitetty: maaliskuu 31, 2020
- Luotu: maaliskuu 22, 2018
Perennojen käyttöä istutuksissa lisätään harkiten. Perennalajeina käytetään ensisijaisesti tukevavartisia, vain niukasti siemenestä leviäviä, istutuspaikallaan pysyviä lajeja, joilla on terve, peittävä lehdistö ja jotka eivät tarvitse säännöllistä jakamista. Lajivalintojen sekä istutustiheyksien ja taimikokojen määrittelyn tavoitteena on, että kasvustoista kehittyy yhdessä tai viimeistään kahdessa vuodessa täysin peittäviä.
Sisältö
Peittoperennat
Niin sanottuja peittoperennoja käytetään esimerkiksi pensasryhmien alla ja reunoilla, näyttävien yksittäispensaiden (”solitäärien”) ja varjostavien puiden aluskasvillisuutena sekä rinteissä ja luiskissa. Maan pinnan peittävät perennat ovat oleellinen osa toimivia kerroksellisia kasviryhmiä.
Peittoperennoilla tarkoitetaan tiheän versoston ja juuriston muodostavia nopeakasvuisia lajeja, joita käytetään tiheinä kasvustoina ja usein suurehkoina, vapaamuotoisina ryhminä. Peittoperennoiksi sopivien kasvien tärkein ominaisuus ei yleensä ole kukinta vaan tiheä ja peittävä lehdistö sekä vaatimattomuus ja kestävyys. Monet peittoperennoiksi sopivat lajit ovat ns. luonnonperennoja (jalostamattomia luonnonlajeja) ja lehtokasveja, jotka menestyvät hyvin etenkin varjossa. Peittoperennoina suositaan ensisijaisesti vähintään 20 cm korkeita, kasvutavaltaan rönsyileviä lajeja, joiden tuuhea lehdistö peittää nopeasti ja tehokkaasti maan pinnan.
Suunnitelman yksityiskohdat
Perennojen hyvinvoinnin, istutuksen elinkaaren ja ryhmän hoidettavuuden kannalta suunnitelmassa tulee ratkaista seuraavat yksityiskohdat:
- optimaaliset taimityypit ja –koot (kts. taulukko)
- istutustiheydet (kts. taulukko)
- kastelumahdollisuuden tarve
- kasvualustan laatu, paksuus ja muotoilu
- katteiden tarve
- ryhmän rajaaminen
- kaupunkikalusteohjeen mukaisen suoja-aidan tarve
- perennamattojen käyttömahdollisuus
- varjoperennojen menestymisen mahdollisuudet vastaistutettujen puiden taimien alla
- ryhmän reunakasvit
- kevätsipulien käyttö
- puuvartisten kasvien käyttömahdollisuudet perennaryhmissä
- tukemista vaativien perennojen tuentaratkaisut
- tukemista vaativien perennojen istuttaminen muualle kuin A1-hoitoluokkaan
- hoitokäytävien tarve
Luettelo haitallisesti luontoon leviävistä ruohovartisista lajeista, joita ei istuteta luonnonalueiden ja vesistöjen läheisyyteen
Haitallisesti luontoon leviäviä vieraslajeja ei istuteta luonnonalueiden ja vesistöjen läheisyyteen. Tiiviissä kivikaupungissa rajoituksia ei ole.
Tieteellinen nimi | Suomenkielinen nimi | Missä vältetään |
---|---|---|
Aruncus dioicus | töyhtöangervo | Luonnonalueiden läheisyydessä |
Aster x salignus | pajuasteri | Rantojen läheisyydessä |
Aster novi-belgii | syysasteri | Rantojen läheisyydessä |
Bistorta officinalis | isokonnantatar | Luonnonalueiden läheisyydessä, lehdoissa ja kosteikoissa |
Calystegia sepium ssp. spectabilis | punakarhunköynnös, elämänlanka | EI ISTUTETA |
Cicerbita macrophylla | tarhasinivalvatti | Rantojen ja luonnonalueiden läheisyydessä |
Claytonia sibirica | alaskankleitonia | Luonnonalueiden läheisyydessä, lehdoissa |
Fallopia japonica | japanintatar | EI ISTUTETA |
Fallopia sachalinensis | jättitatar | EI ISTUTETA |
Glyceria maxima | isosorsimo | Rantaistutuksissa |
Heracleum mantegazzianum | kaukasianjättiputki | EI ISTUTETA |
Heracleum persicum | persianjättiputki | EI ISTUTETA |
Impatiens glandulifera | jättipalsami | EI ISTUTETA |
Lupinus nootkatensis | alaskanlupiini | Luonnonalueiden läheisyydessä |
Lupinus polyphyllus | komealupiini | Luonnonalueiden läheisyydessä |
Lysichiton americanus | keltamajavankaali | Rantojen läheisyydessä |
Petasites hybridus | etelänruttojuuri | Rantojen ja luonnonalueiden läheisyydessä |
Petasites japonicus | japaninruttojuuri | Rantojen ja luonnonalueiden läheisyydessä |
Senecio cannabifolius | hamppuvillakko | EI ISTUTETA |
Solidago altissima | korkeapiisku | Luonnonalueiden läheisyydessä |
Solidago canadensis | kanadanpiisku | Luonnonalueiden läheisyydessä |
Solidago gigantea | isopiisku | Luonnonalueiden läheisyydessä |
Symphytum officinale var. bohemicum | rohtoraunioyrtti | Luonnonalueiden läheisyydessä, rannoilla, lehdoissa |
Symphytum uplandicum | ruotsinraunioyrtti | Luonnonalueiden läheisyydessä, rannoilla, lehdoissa |
Kuvat

Kontulan asukaspuiston rehevät istutukset perinteisistä perennoista. Kuva: Satu Tegel.

Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) on suosituin viheralueille istutettavista saniaisista. Parhaiten se viihtyy rehevillä varjopaikoilla.

Aurinkoisen kasvupaikan perennaistutus Annalassa. Koristesalviat (Salvia spp.), piikkiputket (Enryngium spp.) ja punahatut (Echinacea spp.) ovat hyviä perhoskasveja, ja niiden lajikevalikoima on suuri. Taustalla kukkivat lauhat (Deschampsia sp.) antavat kepeyttä istutukselle. Kuva: Satu Tegel.

Mirrinminttu (Nepeta × faassenii) on suosittu peittävän kasvutapansa ja runsaan kukintansa takia. Se on myös hyvä mesikasvi.
Lisätiedot ja -lähteet
Perennat. Alanko, Pentti 2007. 524 s.
Perennaopas. Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto. Luomanen, Jussi 2004. 28 s.
Viherammattilaisen perennakäsikirja. Viherympäristöliiton julkaisu 34. Tossavainen, Anne (toim.) 2006. 158 s.
Svensk Dedrologi -databas. Movium, Centrum för stadens utemiljö.