Perinteiset perennaryhmät
- Päivitetty: tammikuu 4, 2021
- Luotu: huhtikuu 9, 2020
Perinteiset perennaryhmät sijaitsevat näkyvillä paikoilla puistoissa, usein lähellä istuskelualueita. Niitä ihaillaan läheltä, ja niiden on tarkoitus tarjota katselijalleen kukkaloistoa ja näyttävyyttä. Kukkivat kasvit voivat edistää myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta houkuttelemalla perhosia ja pölyttäjiä. Kasvukauden ulkopuolella talventörröttäjiksi jätetyt lakastuneet kukinnot ovat katseenvangitsijoita huurteisina ja lumen peittäminä, ja ne ovat myös lintujen ravintokasveja.
Sisältö
Otto-Iivari Meurmanin puisto, Käpylä
Kasvilajiston valinta:
- tukevavartisia
- leviävät vain niukasti siemenestä
- lehdistöltään terveitä ja peittäviä
- pitkäikäisiä, eivät tarvitse säännöllistä jakamista
- kilpailukykyisiä
- reunakasviksi lajeja, jotka muodostavat yhtenäisen, vahvan ja lehtevän kasvuston (reunakasvi)
Suositaan:
- FinE-kasveja (FinE)
- kukkivia kasveja
- mesi- ja siitepölykasveja (mesi- ja siitepölykasvi)
- perhoskasveja (perhoskasvi)
- talventörröttäjiä (talventörröttäjä, lintujen ravintokasvi)
- syysvärikasveja (syysväri)
- historiallisissa kohteissa aikakauden lajistoa, kasvikantoja ja sommitelmia
Ei istuteta
- haitallisia vieraskasveja (linkki)
Miten käytän taulukon haku-toimintoa?
Sanahakukenttä sijaitsee hakutaulukon oikeassa yläkulmassa. Voit hakea taulukossa esiintyvillä sanolla ja ryhmitellä taulukkoa esim. ominaisuuksien mukaisesti.
Hakuesimerkki: Hakusanalla “FinE” taulukko listaa kaikki FinE-kasvit, jotka sisältyvät perinteisiin perennaryhmiin.
Useampia samanaikaisesti käytettyjä hakusanoja ei erotella pilkuilla.
Taulukko on päivitetty helmikuussa 2020.
Voit tarvittaessa ladata tästä taulukon omalle koneellesi Excel-muodossa
Peruslajisto, ruohovartiset
Tieteellinen nimi | Suomenkielinen nimi | Lajikkeita | Heimo | Ominaisuudet | Käyttökohteet | Monimuotoisuusarvot |
Perinteisissä, näyttävästi kukkivissa perennaryhmissä on hyvä olla tukevavartisia, kilpailukykyisiä, terveitä lajeja. Reunoissa on hyvä suosia kasveja, jotka muodostavat yhtenäisen ja vahvan lehtevän kasvuston. Katri Valan puisto.
Lisätiedot ja -lähteet
Bengtsson, R. ym. 1989. Perennboken med växtbeskrivningar. Movium. 371 s. LTs förlag, Tukholma. ISBN 91-36-02596-8.
Cajander, R. 2008. Puutarhan parhaat perhoskasvit. Maahenki Oy. 175 s. ISBN 978-952-5652-48-2.
Hansen, R. & Stahl, F. 1993. Perennials and their garden habitats. 4. Painos. 450 s. Cambridge University Press. ISBN 0-521-35194-4.
Hansson, M. & Hansson, B. 2011. Perenner. Inspiration – skötsel – lexikon. Våra trädgårdsväxter. Nordstedts. 3. Painos. 320 s. ISBN 978-91-1-303839-1.Tukholma.
Huhta, A.-P. 2015. Talventörröttäjät. 222 s. Vastapaino Oy, Tampere. ISBN 978-951-768-535-1.
Juhanoja, S. 2014. Viheralueiden perennat: hoitokortisto. Puutarhaliiton julkaisuja nro 368. 96 s. Helsinki.
Juhanoja, S. & Tuhkanen, E.-M. (toim.) 2019. Luonnonkasvit ja biohiili hulevesien hallinnassa. Loppuraportti hankkeesta Hulevesialueiden kasvit ja kasvualustat 2015-2019. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 44/2019. 171 s. Luonnonvarakeskus. ISBN 978-952-326-785-5. ISSN 2342-7639. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-785-5.
Karilas, A. 2019. Dynaaminen kasvillisuus. Kaunista ja kestävää monimuotoisuutta rakennetuille viheralueille. Viherympäristöliiton julkaisu nro 64. 72 s., 4 liitettä. ISBN 978-952-5225-76-1. ISSN 1238-8734. Helsinki.
Karilas, A. 2018. Dynaamiset kaupunkibiotoopit perennojen suunnittelun mallina Helsingissä. Diplomityö. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma. 133 s., 3 liitettä.
Mikkola, K. & Tanner, H. 2001. Perhospuutarha. 240 s. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2099-6.
Mäkinen, L. 2015. Suunniteltu kasviyhdyskunta. Teoriaa ja kokemuksia kahdesta dynaamisesta perennakoeistutuksesta Helsingissä. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön aineistoja 2019:2. 40s., 2 liitettä. ISBN 978-952-331-562-4 (painettu), 978-952-331-563-1 (verkkojulkaisu). ISSN 2489-4257 (verkkojulkaisu), 2489-4249 (painettu). Helsinki
Mäkinen, L. 2013. Perennayhdyskunta suunnitteluperiaatteena. Kasviekologian oppeja hyödyntävä perennaistutusten suunnittelu. Opinnäytetyö hortonomi(AMK)tutkinto. Yrkeshögskolan Novia, Koulutusohjelma Maisemasuunnittelu. 78 s., 2 liitettä.
Orrainen, K. 2015. Heinäopas. Koristeheinien käyttö viheralueilla. Viherympäristöliiton julkaisu nro 56. 160 s. ISBN 978-952-5225-68-6. ISSN 1238-8734. Helsinki.
Oudolf, P. & Gerritsen, H. 1990. Drömplantor. Den nya generationen perenner. Natur och Kultur. Ruotsinkielinen käännös alkuperäisestä. 144 s. ISBN 91-27-05391-1.
Räty, E. & Marttinen, H. 2014. Suomalainen metsäpuutarha. 176 s. WSOY. ISBN 978-951-0-39951-4.
Sotkamon Taimiston kotisivu Perhospuutarhuri https://www.perhospuutarhuri.fi/tuotteet/taimet/perennat?sortby=sku&pricefrom=0&priceto=50&start=207
Särkkä, J. & Ukonaho, E. 1998. Pohjolan perennat. Laatupaino. 156 s.
Tossavainen, A. (toim.). 2006. Viherammattilaisen Perennakäsikirja. Viherympäristöliiton julkaisu nro 34. 160 s. ISBN 952-5225-30-5. ISSN 1238-8734. Helsinki.
Tuhkanen, E.-M. & Juhanoja, S. Liikennevihreä . Liikennealueiden kestävä, helppohoitoinen ja monimuotoinen kasvillisuus. Loppuraportin käsikirjoitus 48 s.
Viljelykasvien nimistö 2017. Puutarhaliiton julkaisuja nro 376. 263 s. ISBN 978-952-7126-05-9. ISSN 0355-080X. Helsinki.
Myrkylliset kasvit: https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus/kasvit/Sivut/default.aspx