Puulajivalintojen yleiset periaatteet
- Tila: Luonnos
- Päivitetty: maaliskuu 31, 2020
- Luotu: huhtikuu 18, 2018
Helsingissä käytettävää puulajivalikoimaa monipuolistetaan nykyisestä. Laajojen viheralueiden puulajivalinnoissa sovelletaan Frank Santamourin kehittämää mallia (Santamour 1990), jonka tavoitteena on sekä riittävän biologisen monimuotoisuuden avulla vaikeuttaa tautien ja tuholaisten invaasioita että ylläpitää elinvoimaista ja monipuolista puulajistoa. Uusia puulajeja ja -lajikkeita kokeillaan. Samalla jatketaan Helsinkiin perinteisesti istutettujen puulajien käyttöä, myös niiden joiden käyttö on hiipunut menneinä vuosikymmeninä. Helsingistä lisäykseen otettuja lajeja ja lajikkeita suositaan.
Kukkivien puiden osuutta puuvalikoimassa lisätään. Siitepölyallergiaa tuottavista koivusta ja lepästä pyritään suosimaan varsinkin asuinrakennusten läheisyydessä liuskalehtisiä muotoja, jotka tuottavat niukasti siitepölyä.
Sisältö
Vaalittavat puut
Helsingin vanhoja, kookkaita puuyksilöitä lajista riippumatta vaalitaan peruskorjauksissa, ylläpidossa, kaivutöissä ja muissa valintatilanteissa.
Helsingissä kasvavista vanhoista puulajeista vaalitaan harvinaisuuksia, etenkin Venäjän vallan aikaisia lajeja (ks. Venäjän vallan aikaiset kasvit). Näiden harvinaisten puulajien suojelun tarvetta lisää se, että niitä ei yleensä ole helposti saatavissa. Näitä puulajeja ja –lajikkeita otetaan lisäyskasvatukseen niiden jatkuvuuden turvaamiseksi.
Kanialueilla kasvavia puita tulee varjella kanituhoilta. Erityiset vastaistutetut taimet ja nuoret puut sekä kanien herkkulajit (esimerkiksi Rosaceae-heimon puut) tulee suojata kaneilta ympärivuotisesti.
Puulajit joita käytetään vain harkiten
Harkiten käytetään niitä puulajeja, joiden käyttöön liittyy alttius vaarallisiin kasvintuhoojiin. Tällaisia ovat mm. jalavat (Ulmus), hevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior). Näiden lajien kohdalle puulajiluetteloihin on lisätty merkintä: ei pääpuulajiksi.
Kuvat
Tammet ovat maisemassa merkittäviä pitkäikäisyytensä, kestävyytensä ja kokonsa ansiosta. Kuva: Tomas Palmgren.
