Havu- ja lehtipensaat

Yleiset periaatteet

Elämyksellisyyttä edistämään istutetaan kestävien ja varmojen lajien lisäksi pienimuotoisesti ja yksittäiskasveina myös elämyksellisiä ”herkkukasveja”, jotka ovat erityisen näyttäviä mutta usein melko vaateliaita kasveja. Ne istutetaan mieluiten isokokoisina yksittäistaimina (”solitääreinä”).

Kotimaisia FinE-lajikkeita käytetään niistä pensaslajeista, joista niitä on saatavana ja niissä kohteissa, joissa tavoitteena on ulkonäöltään yhtenäinen kasvusto. Erityisen tärkeää tutkittujen FinE-lajikkeiden käyttö on niissä suvuissa, joissa on paljon kantavaihtelua (esim. jasmikkeet, kuusamat, pensasruusut, lumipalloheisi). Aidanteissa näistä kasveista käytetään geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi mieluummin siemenlisättyä taimiaineistoa. Alppiruusu- ja atsaleaistutuksissa sekä havuistutuksissa suositaan kotimaisia lajikkeita.

Kaneille maistuvia pensaslajeja suojataan tehokkaasti asianmukaisin, tarvittaessa ympärivuotisin suojauksin. Suomen luonnonvaraiseen lajistoon kuuluvien havu- ja lehtipensaslajien taimet hankitaan kotimaisina alkuperinä.

Kuva: Paremmin Rodopuistona tunnettu Laajasuon puisto on yksi Helsingin elämyksellisimmistä. Sinne 1970-luvulta lähtien istutetuista Helsingin yliopiston alppiruusujen ja atsaleojen risteytysaineistoista on otettu viljelyyn lukuisia FinE-lajikkeita. Alppiruusujen ja atsaleojen kukintaa voi ihailla katselulavalta. Kuva: Satu Tegel.

Vaalittavat pensaat

Helsingin harvinaisia pensasyksilöitä tai –kasvustoja vaalitaan peruskorjauksissa, ylläpidossa, kaivutöissä ja muissa valintatilanteissa sekä tiheän kanikannan alueilla. Harvinaisten pensaslajien suojelun tarvetta lisää se, että niitä ei yleensä ole helposti saatavissa taimistoissa.

Helsingin harvinaisuuksia, joita koko kaupungissa kasvaa vain muutamia yksilöitä, ovat esimerkiksi vanhat jalosyreenit, kiinansyreeni (Syringa x chinensis), vanhat puistoatsaleat, vanhat pensasruusut, magnoliat, mustakuusama (Lonicera nigra), kaukasiankuusama (L. caucasica) ja katsura (Cercidiphyllum japonicum). (ks. Vaalittavat kasviharvinaisuudet).

Kuva: Vanha syreeni Kansallismuseolla. Kuvaaja: Satu Tegel.

Helsingin tunnuslajien suosiminen

Helsingistä lisäykseen otettuja lajeja ja lajikkeita suositaan istutuksissa (kts. Helsingistä lisäykseen otetut kasvit). Historiallisesti tärkeän pihasyreenin (Syringa vulgaris) osuutta yhtenä Helsingin yleisimmistä pensaslajeista ylläpidetään. Pihasyreenin käyttöä monipuolistetaan istuttamalla myös ns. jalosyreenejä eli pihasyreenin jalostettuja lajikkeita, joita mm. löydettiin Helsingin pihasyreenitutkimuksessa 2005 (Hauta-aho 2006). Muita Helsingille vanhastaan tyypillisiä havu- ja lehtipensaslajeja ovat mm. puisto- ja nuokkusyreenit (Syringa x henryi ja S. reflexa), marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii), kuusamat (Lonicera), orapihlajat (Crataegus), mongolian- ja tataarivaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala ja A. tataricum subsp. tataricum) sekä jasmikkkeet (Philadelphus). (ks. Helsingin viheralueiden tunnuskasvit ja tyyppilajisto).

Kuva: Puistosyreeni (Syringa x henryi).

Havu- ja lehtipensaat joiden käyttöä vähennetään

Joidenkin havu- ja lehtipensaslajien vähentämisen syitä ovat myrkyllisyys, allergisoiva vaikutus, taimimateriaalin talven- ja taudinkestävyyttä vähentävä kantavaihtelu, uhkaavat taudit tai tuholaiset tai niiden isäntäkasvina toimiminen, huono kilpailukyky kaupunkiolosuhteissa, piikkisyys, hauraus, nopea ränsistyminen tai heikko talvenkestävyys. Kyseessä voi olla myös haitallinen vieraslaji. (ks. Haitalliset kasvilajit joita ei istuteta ja Kasvilajit joiden istuttamista ei suositella).

Kuva: Erittäin haitalliseksi vieraslajiksi osoittautunutta kurtturuusua (Rosa rugosa) ei istuteta Helsinkiin. Peruskorjauksen yhteydessä istutukset korvataan toisella kasvilla. Yksinkertaiskukkaisen kurtturuusun sijasta istutetaan kerrannaiskukkaisia kurtturuusulajikkeita ja pyritään löytämään kurtturuusun lajikkeita, jotka eivät tee itävää siementä. Kuvaaja: Satu Tegel.

Pensasistutusten pitkäikäisyyden ja hyvinvoinnin turvaaminen

Pensasistutuksista tehdään pääsääntöisesti kerroksellisia ja monilajisia. Yhden lajin massaistutuksia vältetään. Pensaiden juuristoalueilla suositaan puuvartisten kasvien lisäksi myös matalahkoja peittoperennoja. Pensasryhmien suunnittelussa lajivalintojen lisäksi seuraavat tekniset yksityiskohdat vaikuttavat kasvien menestymiseen ja istutusten elinkaareen:

• taimityypit ja –koot (kts 4)
• istutustiheys (kts. 4)
• kyseisessä hoitoluokassa käytettävien koneiden tarvitseman työleveyden huomioiminen istutusten sijoittelussa ja etäisyyksissä
• kastelun tarve
• kasvualustan laatu, paksuus ja pinnan muotoilu
• katteiden tarve
• ryhmän rajaustarve
• kaupunkikalusteohjeen mukaisen suoja-aidan tarve

Kuva: Monimuotoinen istutus kestävistä ja pitkäikäisistä pensaista ja perennoista Ruoholahden kanavan varrella.