kaupunkikasviopas haku
Kortteja yhteensä 43 kappaletta.
Helsingissä suositeltavien julkisten alueiden kasvien perustaulukkoja on kolme: puuvartiset kasvit, ruohovartiset kasvt ja kukkivat sipuli- ja mukulakasvit (geofyytit). Nämä taulukot on tarkoitettu kasvilajien ”keittokirjaksi”, innoittajaksi ja muistuttajaksi suunniteltaessa istutuksia Helsinkiin. Suositeltavan peruslajiston lisäksi Helsinkiin voidaan luonnollisesti istuttaa muitakin lajeja ja lajikkeita.
Puuvartisten kasvien perustaulukossa on n. 500 lajia tai lajiketta: havu- ja lehtipuita on vajaa 200 kpl, pensasmaisia havuja n. 30 kpl, lehtipensaita n. 250 kpl ja köynnöksiä n. 15 kpl.
Ruohovartisten kasvien perustaulukossa on noin 200 lajia tai lajiketta.
Kukkivien sipuli- ja mukulakasvien luettelossa on n. 100 lajia tai lajiketta.
AIKAKAUSIEN KASVIT
Helsingin puistoilla ja viheralueilla on pitkä historia. Puistoihin ja puutarhoihin on eri aikakausina istutettu vähän erilaisia kasvilajeja. On peruskasveja, joita on istutettu Helsingissä ”aina”, ja jotkut lajit ovat olleet muodissa jollain aikakaudella ja jääneet suosiosta sitten myöhemmin. Toisinaan puiston tai puutarhan perustamisajankohdan voi suorastaan tunnistaa kasvilajiensa tai –lajikkeittensa perusteella.
Kun vanha puisto tai puutarha peruskorjataan, on tärkeää säilyttää myös kasvilajiston autenttisuus. Valintaa helpottamaan olemme lisänneet Helsingin peruslajiston hakutaulukkoon tietoja lajien ja lajikkeiden käytöstä ja yleisyydestä eri aikakausina. Tiedot on kerätty kirjallisuudesta, opinnäytetöistä ja eri aikakausien puistosuunnitelmista. Tiedot eivät ole kattavia.
Aiemmin käytössä olleita lajeja, jotka nykykäsityksen mukaan ovat haitallisia vieraskasveja, ei ole mukana suositeltavien peruskasvien luetteloissa.
HELSINKI-KASVIT
”Helsinki-kasvit” ovat arvokasveja joista olemme Helsingissä ylpeitä. Ne voivat olla kukkivia kasviherkkuja tai Helsingin silhuetissa erottuvia puita, jotka tekevät Helsingistä tunnistettavan. Haluamme sekä jatkaa näiden vanhastaan hyviksi havaittujen kasvien käyttöä että nähdä kokeilemiamme ja hyväksi havaitsemiamme uutuuskasveja Helsingissä lisää.
KASVIT JOIDEN KÄYTTÖÄ LISÄTÄÄN
”Kasvit joiden käyttöä lisätään” on tarkoitettu vinkiksi sekä Helsingin puistojen suunnittelijoille että taimituottajille: Helsingin kaupunki haluaa edistää näiden kasvien käyttöä puistoissa ja viheralueilla. Haluamme suosia tutkittuja kotimaisia kasvikantoja ja -lajikkeita ja kannustaa perehtymään huonosti tunnettujen kansallisten kasvigeenivarakasvien mahdollisuuksiin viheralueilla. Haluamme myös tarjota kasvivaihtoehtoja haitalliseksi vieraslajiksi osoittautuneelle kurtturuusulle.
MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMINEN
Helsingin kaupunki on sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuutta myös rakennetussa ympäristössä. Monimuotoisuutta voi edistää mm. istuttamalla pölyttäjien suosimia kukkivia puu- ja pensaslajeja. Kaikki hedelmä- ja marjakasvit ovat myös pölyttäjäkasveja, mutta niiden käytössä tulee muistaa, etteivät syötäväksi tarkoitetut kasvit sovellu kaikenlaisiin istutuksiin. Puiden ja pensaiden hedelmät ja siemenet ovat myös tärkeää ravintoa kaupunkieläimille (lajiluettelo tulossa).
Tarhaomenapuiden valikoimasta suosittelemme lajikkeita, joista on saatavana riittävän suurikokoisia taimia. Tarhaomenapuiden joukossa on myös vanhoja suomalaisia paikallislajikkeita, jotka voivat tuoda istutuksiin oman kiintoisan lisänsä.
Monivuotiset ruohovartiset kasvit eli perennat pehmentävät ja monipuolistavat kaupunkiympäristöä. Kaupunkiympäristössä käytetään pitkäikäisiä, terveitä ja kasvutavaltaan peittäviä kasveja. Niiden avulla voidaan tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tarjota ravintoa hyönteisille. Kasveja yhdistelemällä luodaan ilmeikkäitä istutuksia varhaisesta keväästä pitkälle talveen.
Näitä kasveja kutsutaan monesti yksinkertaistaen sipulikasveiksi. Kaupunkiympäristöön valitaan pitkäikäisiä ja kestäviä lajeja ja lajikkeita. Näiden avulla saadaan vaivattomasti elämyksiä ja väriä ympäristöön. Kevään varhaisimmat kukkijat ovat tärkeitä ravinnontuottajia pölyttäjille.
Katuympäristö on vaativa kasvupaikka kaikille kasveille, myös puille, pensaille, köynnöksille ja perennoille. Katuympäristössä kasvit joutuvat selviämään ahtaassa kasvupaikassa ja usein liian niukassa ja rakenteeltaan epäsopivassa kasvualustassa. Ne joutuvat sietämään tiesuolaa, hiekoitushiekkaa, liikenteen epäpuhtauksia, viimaa sekä liikenteen ehdoilla tehtäviä rankkoja leikkauksia ja muita ”hoitotoimenpiteitä”.
Kasveilta vaaditaan siis katuympäristössä paljon eikä katuympäristö liene minkään kasvilajin suosikkiympäristö. Kokemusta ja tietoa eri kasvilajien menestymisestä vaativassa katuympäristössä on olemassa niukasti. Puuvartisten kasvien hakutaulukon katuympäristöä koskevat tiedot perustuvat kokemusperäiseen tietoon Helsingissä ja muissa Suomen kaupungeissa, sekä niukkaan kirjallisuustietoon.
Helsingin kaupunki torjuu haitallisia vieraslajeja ja ennalta ehkäisee niiden leviämistä. Kasvien käytössä tulee myös yleisesti välttää tauti- ja tuholaisriskejä.
Suositellut taimityypit ja -koot sekä istutustiheydet on laadittu yhteistyössä taimistoviljelijöiden kanssa kaupunkiympäristöön sopiviksi.
Pitkän kasvatusajan tarvitseville lehtipuille sekä havupuille ja -pensaille on merkitty tiedot taimien saatavuudesta. Puiden taimien saatavuus tulee varmistaa suunnittelussa ja hankkeiden valmistelussa.
Kasvien käyttö on paljon muutakin kuin lajivalintaa. Inspiroidu-sivuille kokoamme ideoita ja kokemuksia siitä, millaisin eri tavoin voimme käyttää kasveja kaupunkiympäristössä luodaksemme kaunista, monipuolista ja ekologisesti kestävää kaupunkivihreää.
